Palautumisen ja levon ABC

25.1.2024

Palautumisesta, rentoutumisesta ja levosta on puhuta paljon. Moneen kertaan saamme myös kuulla miten ihmiset eri elämänvaiheissa ovat väsyneitä. Arki voi olla kuormittavaa ja kiireistä, toisaalta elämän suhteen saattaa olla epärealistisiakin odotuksia. Toisaalta on erittäin tervetullutta, jos elämässä saa toteutettua tavoitteita ja unelmia, mutta kaikkia elämän alueita ei voi kehittää samanaikaisesti 100 %:n antautumisella: ”Valitse taistelusi” kuten sanotaan. Palautumiselle tarvitaan myös aikaa, jotta menestyminen ja kehittyminen olisi mahdollista muilla elämän alueilla. Haluan tässä tekstissä nostaa esiin muutaman tärkeän pointin palautumisesta ja levosta.

Ensimmäisenä, lepoa ja palautumista on hyvä sisällyttää jokaiseen päivään, ei vain loma-aikoihin. Usein lomaa ja vapaapäivät ovat aikoja, joita odotetaan. Lepoa myös saatetaan siirtää aina seuraavaan viikkoon, kuukauteen tai vuoteen. Lepoa ja palautumista on kuitenkin hyvä olla jokaisena päivänä. Sen lisäksi, että palaudumme lomalla ja vapaapäivinä, voimme palautua myös työpäivän jälkeen sekä työpäivän aikana. Työpäivän aikana palautuminen tarkoittaa perinteisesti virallisella tauolla palautumista. Mutta pitkin päivää on hyvä pitää erilaisia lyhempiä ”mikrotaukoja”. Mikrotaukoja olla lyhyttä parin minuutin taukoa, jolloin juo lasin vettä, nousee ylös työpisteeltä tai muutoin katkaisee työn.

Toiseksi kuormittuminen on erilaista, siksi myös tarvitaan erilaisia tapoja palautua. Yksi tapa hahmottaa tämä on kun, puhutaan seitsemästä eri lepotyypistä (Smith), jotka ovat 1. fyysinen lepo, 2. mielen lepo, 3. aistien lepo, 4. luova lepo 5. tunteiden lepo, 6. sosiaalinen lepo ja 7. henkinen lepo.

Vielä kolmanneksi haluan näkökulman siitä, millainen merkitys vapaa-ajalla on energiatasoihin ja jaksamiseen. Vaikka työ olisikin kuormittaa, vapaa-ajan sisältöön vaikuttamalla voimme lisätä hyvinvointia. Eräässä koulutuksessa jäi mieleen kysymys: ”millaista vapaa-aikaa sinä vietät”? On hyvä pohtia sitä, mitä sellaista tekisi vapaa-ajalla, joka tukisi omaa hyvinvointia.

Lähteitä:
Salonen Eveliina (2017): Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Alma Tallent.
Dalton-Smith Saundra (2017). Seitsemänerilaista lepoa. (Useita lähteitä)

Hyvinvointia (lähi)luonnosta

7.9.2022

Luonnon terveysvaikutuksista, kuten liikunnasta luonnosta, eräretkeilystä lomalla ja luonnon hyödyntämisestä marjojen, sienien ja villiyrttien kautta, on tullut trendi, ei enää mikään ”nouseva tähti”, vaan voinee jopa puhua megatrendistä. Luonnon hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on tehty myös lukuisia tutkimuksia. Itselläni on tällä hetkellä luettavana Adela Pajusen & Marko Leppäsen Terveysmetsä -kirja. Kirjan sivuilla nostetaan esiin mm. lähiluonnon merkitys ja pienenkin luonnossa liikkumisen antama terveyshyöty. On hyvä tiedostaa se, että luontoon lähteminen ei aina tarkoita suunnitelmallisista menemistä erämaahan, vaan luonnon hyvistä vaikutuksista on mahdollisuus nauttia jopa päivittäin omassa lähiympäristössä.

Itse olen ollut ulkoilmaihminen jo ennen, kuin siitä tuli trendikästä. Tänäkin vuonna käynyt marjassa ja sienessä, ja kausi jatkunee vielä pitkälle syksyyn. Talvella liikunnasta saatava ilo ja tahto itsensä haastamiseen vei minut hiihtomaratonille. Keväällä osallistuin Kesäyönmarssiin. Viime aikoina olen myös tietoisesti juurikin hakeutunut lähiluonnon pariin, koska ulkoilu ei vaadi aina Lapin erämaita ollakseen antoisaa. Itseasiassa oman asuinalueeni läheisyydessä on paljon erityistä, mitä ei huomaa, koska se on liian lähellä. Rannikkokaupungissa voi päästä merelliseen tunnelmaan melko helposti, mikä taas on monelle sisämaassa asuvalle eksoottista. Myös metsään ja jokimaisemiin pääsee melko helposti.

Tietynlainen suorittaminen saattaa jostakin hiipiä myös metsään, kun lenkin kestolle saatetaan laittaa aikatavoitteita tai poimittavalle marjasadolle tavoitemääriä. Olen alkanut tuntea välillä kaipuuta hitaille lenkeille. Semmoisille, missä saan kulkea hitaasti omien ajatusten kanssa tai missä ei ole kiire mihinkään. Toisena päivänä taas haluan treenata kovaa ja vauhdikkaasti samalla lenkkipolulla. Jonkin päivänä riittää nopea puolen tunnin käväisy ulkona.

Tehtäväkirja

1. Millainen metsässäliikkuja olet?
2. Tunnetko sinäkin kaipuuta hitaille lenkeille?
3. Mitä hyvää olet kokenut luonnossa?
4. Miten voisit pitää yllä omaa luontosuhdettasi?

Onko meneillään oleva kesä suomalaisen terveydenhuollon menestystarinan joutsenlaulu?

21.6.2022

Tämänkertaisessa blogitekstissäni otan hieman yhteiskunnallisemman näkökulman. Sisäinen yhteiskuntatieteilijäni on herännyt taas pohtimaan sitä, mitä terveydenhuollon kentällä tapahtuu. Blogin kirjoittaminen on ollut hieman tauolla, syystä että työnohjaajapintoihini kuuluva artikkelin kirjoitus vei aikaa.

Terveydenhuollon henkilöstöhaasteista on saatu lukea lehdistä ja katsoa uutista jo pidemmän aikaa. Tällä hetkellä henkilöstön saatavuus on entistäkin haasteellisempaa. Kentältä on kuulunut jopa sitä, että edes ennen kilpailtuihin tai haluttuihin hoitotyön tehtäviin ei aina riitä halukkaita.

Aikanaan kävin yliopistossa tulevaisuuden tutkimuksen kurssin. Olen ylipäätään ollut kiinnostunut peilaamaan yhteiskunnallisia ilmiöitä niin historian, nykyhetken kuin tulevaisuudenkin valossa. En ole yksittäistä kurssia enempää (vielä) opiskellut tulevaisuuden tutkimusta, vaan taustaltani olen yhteiskuntatieteilijä sekä sairaanhoitaja, joten blogiteksti on kirjoitettu tästä lähtökohdasta käsin.

Hyödynnän tässä blogitekstissä melko vapaalla kädellä nelikenttämallia, jota aikanaan käytimme yliopistossa. Valitsin neljä mahdollista skenaariota siitä, miten terveydenhuollon kehitys voisi mennä lähitulevaisuudessa.

Lisäksi pohdin seuraavia asioita:

• Mitkä ovat skenaarioiden heikkoudet ja vahvuudet käytännön hoitotyötä ajatellen?
• Miten todennäköinen skenaario on?
• Mitä mahdollisesti voisi seurata, jos skenaario toteutuu?
• Mitä mahdollisia eettisiä ongelmia voi seurata skenaarion toteutumisesta?
• Onko jokin muu skenaario mahdollinen tai voiko skenaariot yhdistää?

Olen jakanut skenaariot vanhoihin ja uusiin sekä positiivisiin ja negatiivisiin. Tämä on yksi tapa jakaa nelikenttä eikä se ole mitenkään ainoa mahdollinen jako.

1. Mennään kuten ennenkin, katsotaan mihin se riittää -skenaario

Tässä skenaariossa on ideana, että toimitaan kuten ennenkin. Ei tehdä suuria uudistuksia tai uusia peliliikkeitä. Vahvuutena tässä skenaariossa on se, että tukeudutaan jo hyviin opittuihin malleihin. Toisaalta taas haasteita saattaa tulla, jos vanhat mallit eivät enää toimi. Mallin toimimattomuuteen saattaa olla syynä se, että jokin tekijä X on muuttunut ja muuttaa näin ollen koko muuta systeemiä. Mennään kuten ennenkin -malli on hyvä niin kauan kun se toimii. Haaste esimerkiksi on siinä, että tunnistetaan, milloin henkilöstöä on liian vähän ja missä kohtaa pitäisi reagoida isosti ja todeta, että vanhaa pitää päivittää. Selkää yksiselitteistä mittaria ei vielä taida olla sille, milloin henkilöstöpula on kriittinen.

2. Käännetään kaikki kivet & luodaan uutta -skenaario

Tässä skenaariossa päätetään etsiä uusia ratkaisuja. Toisaalta yritetään vielä kääntää kaikki kivet. Mahdollista on, että hoitajapulaan ratkaisua etsittäessä otetaan vahvasti kehitystyöhön mukaan kentän ideat. Toisaalta mahdollista on, että hallinnon edustajat kääntävät kaikki kivet. Myös keikalle tai takaisin töihin saatetaan houkutella myös jo alalta lähteneitä.

Skenaario on mahdollinen. Uuden ratkaisun löytymiseen tosin tarvitaan sitä, että joku ottaa kopin tai vie asian sisään organisaatioon. Vahvuutena tässä on, että asioihin on mahdollista saada hyvinkin rakentavia ratkaisuja. Toisaalta yleisesti ottaen ihmiset vaihtavat nykyään työpaikkaa ja jopa ammattia herkemmin. Ei ole enää niin sanottua yhtä työuraa. Mahdollisuus on myös siihen, että muilta aloilta siirrytään terveydenhuollon pariin. Heikkoutena tai haasteena mahdollisesti voisi olla se, että asiaan on herätty liian myöhään. Tässä kohdin oleellinen kysymys on, onko helppoa keinoa enää kääntää kelkkaa? Toisaalta hyviä innovaatioita keksitään usein kriisin keskellä jopa vahingossa (mm. antibiootit on keksitty sodan aikaan ja hieman vahingossa). Riskinä tässä skenaariossa voisi olla se, että innovaation löytämisestä tulee pienen piirin juttu tai innovaatiota ei saadakaan otettua käyttöön syystä tai toisesta. Hyvin toteutuessaan tämä skenaario on eettisesti hyvinkin kestävä. Se voi olla pehmeä keino muuttaa suuntaa. Parhaimmillaan tästä skenaariosta voi seurata se, että hoitotyöhön tulee jokin uusi innostuksen aalto.

3. Mennään päin seinää, silmät kiinni -skenaario

Tässä skenaariossa mennään vanhalla mallilla, mutta lopulta todetaan, että tilanne on sen verran paha, että parempi vain antaa tilanteen vyöryä ja ajautua ”päin seinää”. Skenaariosta voi seurata, että henkilökuntaa lähtee edelleen pois hoitotyöstä. Osaajien puute esimerkiksi kriittisessä tehohoitotyössä tai henkilökunnanpuute osastolla voivat johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen, virheisiin tai jopa kuolemiin.

Tämä toisaalta voi olla seurausta siitä, että skenaario 1 eli vanhalla meneminen ei enää toiminut. Mikäli tämä skenaario toteutuu, se edellyttää, että jossain muussa kohtaa on mahdollisesti epäonnistuttu. Toisaalta pahan epäonnistumisen jälkeen voidaan terveydenhuolto rakentaa uudestaan vanhojen raunioiden päälle. Kuitenkin tämä saattaa olla eettisesti ajateltuna kallis hinta, joka voi viedä ihmishenkiä.

Käytännön hoitotyöhön jääneille tämä on myös valtavan kuormittavaa, ja mahdollista on, että se saattaa aiheuttaa vahvaa psyykkistä kuormitusta, mikä voi pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen. Tosin voi olla, että vahvat yksilöt selviävät tästä taistelusta kunnialla. Mahdollista on, että viimeiset hoitajat saadaan pysymään työssään bonuksilla ja erillisillä palkkioilla. Myös joku voi väliaikaisesti tehdä hyvinkin pitkää päivää vain siksi, että haluaa tienata hyvin. Yksittäiselle hoitajalle tämä voi olla väliaikainen kultakaivos.

4. Pakotus-skenaario

Neljäntenä skenaariona on niin sanottu pakotus -skenaario, jossa töihin määrätään, ja tätä varten säädetään erillisiä lakeja. Skenaario kuulostaa pahalta, mutta se on mahdollinen; onhan terveyden huollosta tästä joitain esimerkkejä niin lainsäädännön kuin paikallisten erillisten sopimusten kautta. Myös menneenä keväänä olemme saaneet lukea erilaisista rekrytointikielloista, joista on sovittu yksityisen ja julkisen toimijan välillä. Aikanaan säädettiin erillinen laki hoitajien työmääräyksistä. Tämä tehtiin työtaistelutoimena käytettävän joukkoirtisanoutumisen myötä 2000-luvun loppupuolella. Mahdollisuuksia siis pakotus -skenaarion toteutumiseen on. Eettisesti kestävää tämä ei pidemmän päälle ole, ja se saattaa loukata yksilön oikeuksia. Mahdollista on, että pitkälle viety pakotus -skenaario, johtaa hoitajien yhtenäiseen kansalaistottelemattomuuteen. Todennäköisesti myös ammattijärjestöt ärähtävät tästä. Päättäjien kädessä on myös se, miten pitkälle ollaan valmiita menemään pakotus -skenaarion toteutumisessa, tai miten pitkään jokin määräys tai laki on voimassa.

Maailma on muuttunut pienessä ajassa, eikä tiettyjä asioita kuten pandemiaa tai sotaa Euroopassa osattu ajatella mahdolliseksi vielä kolme vuotta sitten. Mahdollista on, että jokin ulkoinen uusi tekijä ajaa pakotusskenaarioon.

Kuten tiedämme tulevaisuutta ei voi kukaan varmuudella tietää. Mutta jotakin aavistuksia siitä voi olla. Näkisin itse, että skenaariot voisivat yhdistyä esimerkiksi niin, että ensin toteutuu skenaario 1 ja sitten 2. Myös eri elementit skenaarioista saattavat toteuta samaan aikaan. Tulevaisuuden tutkimuksessa puhutaan megatrendeistä tai heikoista signaaleista. Jokin täysin uusi heikko signaali saattaa olla jo olemassa, joka myös yhtäkkisesti muuttaa koko tulevaisuuden. Koska mitä vaan voi tapahtua, näkisin itse tärkeänä sen, että hyvissä ajoin aletaan etsimään hyviä ratkaisuja. Terveydenhuollon haasteissa näyttänee olevan katastrofin aineksia, mutta myös paljon ainesta hyvään.

Tehtäväkirja:

1. Mikä skenaarioista olisi omasta mielestäsi todennäköisin?
2. Entä mieluisin / vähemmän mieluinen?
3. Mitä muita mahdollisia tulevaisuuden kuvia tai skenaarioita hoitotyön tulevaisuudella voisi olla?

Tulevaisuuden tutkimuksesta lisää mm.

www.sitra.fi (Tulevaisuustalo)
https://tulevaisuus.fi

Uutinen rekrytointikielloista:

https://yle.fi/uutiset/3-12113576

Voimavaroja etsimässä

29.3.2022

Kirjoittaessani tätä blogi -tekstiä voimavaroista maailman tilanne muuttui yllättäen, Ukrainan sodan alkaessa. Voisi ajatella, että nyt voimavaroja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Toisaalta mielessä voi käytä, onko jotenkin teennäistä puhua ylipäätään voimavaroista, kun maailmanpoliittinen tilanne on tällainen. Ylipäätään joku voi perustellusti kysyä: onko voivavarat jotakin sanahelinää, jotka kuuluvat vakaaseen rauhan aikaan?

On hyvä muistaa, että voimavaroista voidaan puhua monesta eri näkökulmasta ja monessa eri tilanteessa. Sanotaan, että hyvänä päivänä ei tarvita huonojen päivien voimavaroja. Kuitenkaan ihmisten tarpeita, toiveita ja haasteita, ei pitäisi tehdä arvotettua kysymystä. Mielenkiintoista on ylipäätään se, että joillakin voimavaroja ja selviytymiskeinoja näyttää löytyvän luonnostaan hyvinkin vaikeissa tilanteissa. Toisaalta kenenkään uupumista tai romahtamista, missään tilanteessa ei pidä vähätellä.

Tänään haluan laittaa sinut pohtimaan voimavarojen löytämistä ja tunnistamista. Jokainen voi löytää voimavaroja ja jokainen voi myös lisätä niiden määrää.

Tehtäväkirja

1. Kirjaa ylös tärkeimpiä voimavaran lähteitäsi?
2. Mihin tällä hetkellä tarvitset eniten voimavaroja?
3. Mistä olet aikaisemmin löytänyt voimavaroja?
4. Miten voisit lisätä voimavaroja?

P.S Ilokseni saan ilmoitta, että pian olen aloittamassa myös verkkokurssin, jossa käsitellään voimavaroja -ja niiden löytämistä.

Onnistunut rekrytointi on kahden kauppa

16.2.2022

Useilla aloilla on työvoimapulaa. Monilla näistä aloista vaaditaan myös rautaista osaamista, sopivia ominaisuuksia sekä pitkäjänteisyyttä. Tämä ei siis ole missään nimessä helppo yhtälö, jos tavoitteena on löytää paras työntekijä vaativaan työhön, jossa myös mahdollisesti on kova työntekijä pula. Esimerkkinä käytän tässä kirjoituksissa sosiaali -ja terveysalaa. Samaan aikaan uutista saamme kuulla ja nähdä hoitoalan työvoimapulasta, saamme kuulla osaajista, jotka syystä tai toisesta poistuvat alalta.

Uskon, että hyvällä rekrytointiprosessilla on vaikutusta jopa koko yksilön työuraan. Uskon, että työhistoriaakin voidaan kuvata tarinana: itsenäisenä tai yhtenä osana omaa elämänkulkua. Rekrytointiprosessaja voi olla useita työuran aikana, eikä aina rekrytoida ensikertalaista ”keltanokkaa”. Toisaalta työelämän alku tai ensimmäiset hetket uudessa työssä ovat merkityksellisiä, ja rekrytointi on yksi osa sitä. Hyvässä rekrytoinnissa myös onnistutaan toisessa tapauksessa rekrytoimaan myös paras työntekijä.

Eräs nuori nainen kertoi omasta elämästään, ja hänen luvallaan kerron tarinan esimerkistä. Kutsutaan häntä vaikka Essiksi. Essillä on useanvuoden työkokemus lähihoitajana, ja nyt hän on jatkanut opiskeluja ammattikorkeakoulussa. Hänen suuri intohimonsa on vanhustyössä, kun olen katsellut ja kuunnellut häntä, niin työnantajana vanhustyössä, tekisin mitä vaan että saisin hänet rekrytoiduksi. Essi kertoi, että haki kahta työpaikkaa. Toisessa hänelle sanottiin, että työhaastattelun päätteeksi, että ”kunhan tulet ensin keikalle” ja toisessa 10 min jälkeen, ”me haluamme palkata sinut kesäksi”. Vaikeaa ei ole arvata kumman työpaikan Essi valitsi.

”Tehkää nuoret hommat hyvin, jutut kyllä liikkuvat talossa”, sanoi eräs kokenut sairaanhoitaja opiskelijoille. Sillä hän tarkoitti sitä, että hyvin työnsä tehnyt työntekijä saa jatkosakin töitä. On hyvä muistaa, myös että myös toiseen suuntaan ”jutut liikkuvat”. Jos rekrytointivaiheessa annetaan huono kuva työnantajasta niin tämäkin tieto kulkee potentiaalisille työnhakijoille, ja on mahdollista, että joku jättää tämän vuoksi hakematta paikkaa.

On hyvä muistaa, että onnistunut rekrytointi on kahden kauppa. Toisaalta tässäkin asiassa vaaditaan joustoa. Essin kaltaiset työntekijät ovat omaa luokkaansa, ja heillä on työntekijän markkinat. Toisaalta osaava työnantaja ja esimies osaavat myös taidokkaasti johtaa niitä, jotka ovat epävarmempia eivätkä vielä osaa niin hyvin kaikkea. Toisaalta mikään työpaikka ei ole 100 % unelma, joten työmarkkinoille päästäkseen kannattaa olla avoin.

Tehtäväkirja

Tämän kertaisessa tehtäväkirjassa on kysymyksiä niin työnhakijalle kuin työnantajallekin

Pohdittavaksi työnantajalle

1. Mieti mistä tunnistat sen työntekijän, josta haluat pitää kiinni kynsin ja hampain? Miten saat hänet rekrytoitua?
2. Onko rekrytointitilanteessa mahdollista antaa hyvä ja houkutteleva kuva työnpaikasta? Miten?
3. Miten saat mahdollisimman monenlaiset työntekijät kukoistamaan? Miten voit olla myös auttamassa eteenpäin arempia työntekijöitä?
4. Mitä ajatuksia nämä kysymykset sinussa herättivät?

Työnhakijalle

1. Miksi haluat tähän työhön?
2. Mieti missä olet valmis joustamaan ja missä et?
3. Millaisen työantajan palvelukseen sinä haluaisit olla?
4. Miten rekrytointivaihe vaikuttaa tulevaan työtehtävään?
5. Mitä muita ajatuksia sinussa herää?

Tervetuloa kahvitauolle

10.2.2022

Olen työnohjaaja, YTM ja sairaanhoitaja. Kirjoitan blogia, jossa pohdin työhön ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä, omana itsenäni, omasta taustastani käsin.

Miksi sitten kahvitauko on kahvitauko? Nimi siksi, että kahvitauolla usein puhutaaan vapaammin asiasta ja asian vierestä, maan aja taivaan väliltä. Kirjoitusten loppuun liitän myös tehtäväkirjan, jossa haastan lähtemään matkalle pohtimaan, kokeilemaan ja tekemään.

Minua voi pyytää myös vetämään luentoa tai toiminnallista tekemistä esimerkiksi tyky-päivään. Toimin myös työnohjaajana yksilöille ja ryhmille.

Minut saa kiinni numerosta:

0505223152 tai sähköpostilla johanna@johannanohjaukset.fi

Tervetuloa kahviatauolle, joko kahvin kanssa tai ilman.